Uudenkaupungin matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2025 – kasvua kaikissa keskeisissä tunnusluvuissa

Matkailutulo ja työllisyys kasvoivat Uudessakaupungissa vuonna 2025. Välitön matkailutulo nousi 15,94 miljoonaan euroon, ja matkailun kokonaisvaikutukset olivat 23,03 miljoonaa euroa. Samalla lisääntyivät matkailun synnyttämät henkilötyövuodet, palkkatulot ja laskennalliset kunnallisverotulot. Visitoryn selvitys osoittaa matkailun tuovan kaupunkiin tuloja, jotka hyödyttävät useita elinkeinoja. 

Kasvua tuloissa ja työllisyydessä

Vuonna 2025 Uudenkaupungin välitön matkailutulo oli 15,94 miljoonaa euroa, mikä on 2,67 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Matkailun kokonaisvaikutukset nousivat 23,03 miljoonaan euroon ja kasvoivat 2 prosenttia.

Kehitys oli myönteinen myös työllisyyden näkökulmasta: selvityksen yleishavaintojen mukaan työllisyys jäi useilla alueilla tulokehitystä heikommaksi, mutta Uudessakaupungissa molemmat kasvoivat. Välitön matkailutyöllisyys oli 63 henkilötyövuotta ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 76 henkilötyövuotta. Molemmat kasvoivat 1,4 prosenttia edellisvuodesta.

Matkailun välittömät palkkatulot olivat 2,4 miljoonaa euroa ja palkkatulojen laskennallinen kunnallisverovaikutus 206 600 euroa. Molemmissa kasvua kertyi 5 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Palkkatulojen kasvu vahvistaa vuoden myönteistä kokonaiskuvaa. 

Matkailu vahvistaa paikallista elinkeinoelämää

Matkailun välitön osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta oli 1,18 prosenttia ja työllisyydestä 1,31 prosenttia. Miljoonamääräiset vaikutukset osoittavat matkailun merkityksen osana kaupungin elinkeinorakennetta. Matkailijoiden käyttämä raha tuo kysyntää majoitus- ja ravitsemispalveluihin, kauppoihin, liikenteeseen sekä kulttuuri-, liikunta- ja muihin vapaa-ajan palveluihin. 

Selvityksen toimialavertailu havainnollistaa matkailun taloudellista mittakaavaa: 15,9 miljoonan euron välitön matkailutulo oli suurempi kuin esimerkiksi kiinteistöalan toiminnan noin 15 miljoonan euron tai kalastuksen ja vesiviljelyn noin 9 miljoonan euron liikevaihto. Matkailutulo jakautuu useille toimialoille, joten vertailu kuvaa suuruusluokkaa.

Yli seitsemän miljoonaa euroa kerrannaisvaikutuksia

Matkailun vaikutus ulottuu matkailijoita suoraan palvelevia yrityksiä laajemmalle. Yritysten hankinnat sekä matkailun ansiosta työllistyneiden kulutus synnyttävät lisää taloudellista toimintaa. Uudenkaupungin 23,03 miljoonan euron kokonaisvaikutuksesta noin 7,09 miljoonaa euroa muodostui kerrannaisvaikutuksista. Tämä on laskettu kokonaisvaikutuksen ja välittömän matkailutulon erotuksena. 

Selvityksen lukujen perusteella jokaiseen välittömän matkailutulon euroon liittyi noin 0,44 euroa lisää taloudellisia vaikutuksia. Myös työllisyyden kokonaisvaikutus oli suoraa vaikutusta suurempi: 63 välittömän henkilötyövuoden lisäksi kerrannaisvaikutuksia kertyi noin 13 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet kuvaavat laskennallista työpanosta, eivät yksittäisten työntekijöiden lukumäärää.

Uusikaupunki kuului lähialueiden kasvukohteisiin

Uusikaupunki oli yksi selvityksessä mukana olleista Varsinais-Suomen kunnista, joissa matkailutulo kasvoi. Myös Naantali ja Kemiönsaari kasvoivat, kun taas Turussa, Paraisilla ja Salossa kehitys oli laskevaa. Satakunnassa sekä Rauman että Porin matkailutulo pieneni. 

Uudenkaupungin välitön matkailutulo kasvoi vuonna 2025 edellisvuodesta 2,67 prosenttia. Vertailukunnista kasvua kertyi myös Naantalissa (6,48 %) ja Kemiönsaarella (4,67 %).

Muissa vertailukunnissa matkailutulo väheni. Raumalla laskua oli 2,68 prosenttia, Salossa 3,71 prosenttia, Turussa 4,14 prosenttia ja Paraisilla 4,41 prosenttia. Suurinta lasku oli Porissa, jossa matkailutulo pieneni 12,29 prosenttia. 

Vertailu kuvaa vuoden 2025 kehityssuuntaa. Kuntien koko, matkailurakenne ja lähtötaso poikkeavat toisistaan, joten kasvuprosentit eivät yksin kuvaa matkailun kokonaismenestystä. Uudenkaupungin kannalta keskeistä on, että matkailutulo lisääntyi alueellisesti vaihtelevassa tilanteessa.

Asukaskohtainen matkailutulo tarkastelujakson korkein

Matkailutuloa kertyi Uudessakaupungissa 1 078,34 euroa asukasta kohden. Selvityksen aikasarjassa vastaava luku oli noin 1 064 euroa vuonna 2023 ja 1 048 euroa vuonna 2024. Vuonna 2025 asukaskohtainen matkailutulo oli siten kolmivuotisen tarkastelujakson korkein. Se ylitti esimerkiksi Rauman noin 999 euron ja Salon noin 866 euron tason. 

Kaikkien tutkittujen alueiden vertailuluku oli vuonna 2025 noin 1 578 euroa asukasta kohden. Uusikaupunki jäi sen alapuolelle, mutta oma kehityssuunta oli myönteinen. Vertailua tulkittaessa on huomioitava, että aineisto sisältää keskenään erilaisia kuntia, kokonaisia seutukuntia ja maakuntia sekä vahvasti matkailuun erikoistuneita kohteita. 

Tulokset antavat perustan matkailun kehittämiselle

- Tulokset puoltavat panostamista matkailun kehittämiseen osana Uudenkaupungin elinvoimatyötä. Matkailu luo ulkopuolista kysyntää paikallisiin palveluihin, ja sen kasvu näkyi sekä yritysten saamassa tulossa että laskennallisissa työllisyys- ja palkkatulovaikutuksissa, Uudenkaupungin matkailusuunnittelija Irmeli Laiho-Andersson kertoo.

- Kehittämisen painopisteiksi voidaan nostaa matkailusesongin pidentäminen, palvelujen ja tapahtumien löydettävyyden parantaminen sekä yritysten yhteisten matkailutuotteiden kehittäminen ja ehkä sitä kautta viipymän pidentäminen, Laiho-Andersson jatkaa. 

Lähde: Visitory, Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 2025, Uusikaupunki
 

Lähialueet korostuvat kotimaisten vierailijoiden lähtöalueina

Visitory Oy liikkumisdatan mukaan Uudenkaupungin vierailijamäärä oli touko–elokuussa 2026 yhteensä 450 500, mikä oli 13 112 vierailijaa eli 3 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona.

Kasvu oli vahvinta toukokuussa, jolloin vierailijamäärä nousi 10,26 prosenttia. Kesäkuussa kasvua kertyi 2,17 prosenttia ja heinäkuussa 1,36 prosenttia. Heinäkuu oli molempina vuosina tarkastelujakson vilkkain kuukausi. Elokuussa vierailijamäärä väheni -0,4 % edelliseen elokuuhun verrattuna. 

Kesän 2026 havainnot kävijämääristä - Juhannus, Karjurock ja Puupaatit erottuivat

Havaintoja 2026 kesästä. Heinäkuussa kirjattiin noin 124 000 vierailua, eli 12 % enemmän kuin kesäkuussa. Elokuussa määrä laski noin 113 000:een ja syyskuussa 91 000:een. Syyskuussa vierailuja oli päivää kohden noin 24 % vähemmän kuin heinäkuussa. Kehitys sopii lomakauden päättymiseen.

Juhannussunnuntai 21.6. oli kauden vilkkain päivä: noin 8 800 vierailua, lähes kaksinkertaisesti lähiviikkojen sunnuntaihin verrattuna. Taustalla voivat olla juhannuksen vietto, mökkeily ja paluuliikenne.

Karjurock 17.–18.7. osui selkeään piikkiin: perjantaina noin 6 500 ja lauantaina 4 800 vierailua. Määrät olivat noin 68 % ja 47 % lähiviikkojen samoja viikonpäiviä korkeammat.

Puupaatei Pakkahuoneel ja Möljä Miittinki 8.8. osui noin 5 400 vierailun päivään, noin 78 % vertailulauantaita korkeammalle. Turusta ja Raumalta tuli yhteensä 44 % päivän vierailuista.

Turku ja Rauma muodostivat yhdessä noin 42 % tarkastelukauden vierailuista. Porista tulevien vierailut lisääntyivät kesäkuusta heinäkuuhun 20 % ja Tampereelta tulevien 30 %. Syyskuuhun mennessä määrät laskivat heinäkuusta Porin osalta 35 % ja Tampereen osalta 44 %. Espoon heinäkuun määrä kasvoi poikkeuksellisen paljon ja painottui Karjurockin päiviin.

Lähde: Visitory Oy, liikkumisdata. Tarkastelu koskee kotimaisia vierailijoita, joiden kotipaikka on Vakka-Suomen seutukunnan ulkopuolella.